Täällä mä vetelen viimeistä työviikkoa, jonka jälkeen lomailen syyskuun puoliväliin asti. Onpahan ihan vähän väsyttänyt taas tämä työ, kun en oikeen ole sitä toimistotyöntekijä-tyyppiä. Kauhea kaipaus ulos. Onneks kohta saa nuuskia pusikonjuuria just niin paljon kun huvittaa.

Mulla on perjantaina vimonen duunipäivä ja loma aloitetaankin sitten kunnon ryykäisyllä. Minä ja Lauri ollaan tänään varattu aika äkkilähtönä ulkomaanreissua! Tulee muuten jännää.

Lauantaina 11.7. aamulla lähtee Tampereelta lento Bremeniin, Saksaan. Sieltä vuokrataan kumitassut alle ja ajellaan Hollannin puolelle. Harmi, kun mulla ei ole vielä sitä ajokorttia tassussa, olisi hauska kruusailla autolla itsekin pitkin Eurooppaa. Hollannissa me sitten yövytään ainakin pari yötä ja vietetään aikaa koirakasvattajan luona. Lopuksi ajellaan taas takaisin Saksaan, Travemündeen ja tiistaina 14.7. lähtee laiva takaisin Helsinkiin.

Torstaina aamulla palaillaan takaisin kotosuomen maalle. Saas nähdä, mitä tuodaan Euroopasta mukanamme. Kai sitä jotain tuomisia pitäisi kotiin olla.

Ja huokaus. Tänään haen Tuhkan kotiin. Tai sen mitä rakkauslapsesta on jäljellä. Postiin on saapunut kallis ja kaunis lähetys; tumma, puinen uurna, jossa lepää pennun elämä. Siinä on hopeinen laatta, jossa lukee kaiverretuin kirjaimin koirani nimi. Kaipa se nimi oli enne. Kuitenkin saan koiran jollain tapaa taas kotiin, sitä kun on ollut niin kovin ikävä.

Meidän perhe kyllä tarvitseekin lomaa, joka rentouttaa ja kuljettaa pois kotoa. Sitä odotellen.

Reissuterveisin:
Noora