Joopa. Päivitystä pukkaa taas, kun ihminen pääsee sivustolle vaihdettuaan selaimen. Päivitin Internet Explorerin ja perhana, sen jälkeen ei ole vuodatus.net mulle sillä auennut. On se kumma! Onneksi Mozilla pelastaa! Höhöö, enpäs kadonnutkaan nettiä riesaamasta!

Hmm. Erikoinen tilanne, en oikeen tiedä mitä kirjoittaisin. Viime päivinä on tuntunut, että pää on vähän sekaisin. Tunnetilat ja ajatukset kaatuilee laidasta laitaan. Välillä on kauhea ikävä Tuhkaa, välillä riemuitsen ja leikin Baileyn kanssa, toisinaan taas itkettää ja ärsyttää. Oma keho ei tunnu sopivalta luiden päällä ollenkaan. Mikähän nyt on.

Nyt ei kelpaa vastaukseksi pelkkä: naiset!, kun tämä eroaa nyt jotenkin tavallisuudenkin sekavuudesta. No, täytyypä yrittää selvitellä oloa ja päätä hiljakseen.

Koiranpennun kanssa menee kivasti, se tuo niin paljon valoa, iloa ja tekemistä elämään. Mun mielestä yksi maailman hienoimmista asioista ja kokemuksista on päästä seuraamaan koiranpennun kehitystä ja elämää aikuiseksi koiraksi. Etenkin kun itse sisältyy sen pennun elämään ja voi vaikuttaa siihen.
Bailey on nyt ollut reilun kuukauden meidän luona ja sinä aikana sen kanssa on tehty kovasti hommia. Ihan sellaista tavallista arkeen sopeuttamista, sosiaalistamista, pikkuisen treeniä arkikäyttäytymistä varten ja tokoliikkeitä ajatellen, sisäsiisteyskasvatusta (tosin pentuhan on jo lähes sisäsiisti, sisälle ei ole pissitty yli viikkoon), ulkoilua ja hihnassa käyttytymistä ja niin edelleen. Paljon pieniä juttuja, joilla on kauaskantava vaikutus.

Täytyy kyllä sanoa, että olen tuohon ulkomailta hankkimaani koiraan suhteellisen tyytyväinen. Alkumetreillä tosin petyin aika rankasti, kun pesunkestävää käyttökoiraa olin etsinyt ja kotona oli sitten leikkimätön arkajalka. Mutta otin sitten itseäni niskasta kiinni ja aloin tehdä hommia pikkuisen kanssa, vastoinkäymiset kun ovat vain teitä muihin mahdollisuuksiin. Tällä hetkellähän meillä puhaltavat täysin toiset tuulet, pentu on alkanut lunastaa odotuksia kovalla kyydillä, kyllä siitä vielä kova harrastetykki tulee. Leivon siitä semmoisen. Nyt tuntuu ihanalta vaan, että on haastava koira. Sen kanssa oppii paljon ja töitä saa tehdä.

Kuukauden päästä mähän istun jo koulussakin! Oujee! Suuri kimaltava unelma ottaa toteutuakseen, kouluttautuminen koirakouluttajaksi. Bailey tulee olemaan hyvä harjoituskoira koululla.

No, eiköhän tämä taas tästä sitten. Pian on pään täydeltä koirahommia ja eiköhän ihmissuhteetkin järjestäydy. Nyt meikäläisellä on lähtö pennun kanssa pihalle leikkimään.

Sadeterveisin:
Noora